Olen löytänyt Mika Waltarin kirjoittamien runojen kauniin maailmaan. Vaikka en edes tiennyt kyseisten runojen olevan kadoksissa.

Heh heh… Ja sitten asiaan…

Viikonloppuna huomasin (kauhukseni), että eräs paikallinen yhtiö toteutti laajamittaista markkinointia antamalla kansalaisten nauttia maksukanavien riemuista maksutta. Turrutin siis lähes koko viikonlopun aivojani seuraamalla piirrettyjä Disney®-kanavalta, sekä eräitä uskomattoman hauskoja sarjoja (Pokka pitää ja Maanalainen armeija iskee jälleen) sekä laatudraamaa (Muotitalo) mainostelevision lisäkanavalta. Minun on pakko myöntää, että joudun ehkä sortumaan ja hankkimaan itselleni nuo mainitut mainostelevision digitaaliseen verkkoon tuomat lisäkanavat.



Olen kapitalistisen markkinatalouden orja!

Mutta toisaalta, onko olemassa mitään muuta markkinataloutta, kuin sitä kapitalista? En ainakaan muista kuulleeni sosialistisesta markkinataloudesta enkä kommunistisesta markkinataloudesta enkä todellakaan keskustalaisesta markkinataloudesta. Mutta silti kapitalistinen markkinatalous kuulostaa hienolta. Siinä on mahtipontinen sointi, aivan kuten marssimusiikissa. 

Valitettavasti joudun myöntämään että, ajatukseni eivät tällä hetkellä ole sieltä selkeimmästä päästä. Ajatukseni ovat yllättäen alkaneet kääntyä minua vastaan. Ne saavat minut ajattelemaan asioita, joita en ennen ajatellut ja ne saavat minut analysoimaan erinäisiä epämääräisiä asioita ja eleitä hyvinkin pikkutarkasti.


Nyt on tullut jälleen minun aikani kadota ja muuttua vain menneisyyden hämäräksi ääneksi…